Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Yleistä

Kulunut tilikausi oli Haminan Energia Oy:n 23. tilikausi.

Vuosi 2016 muistetaan muun muassa lämpimästä keväästä ja sateisesta kesästä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2016 oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, kuitenkin noin asteen viileämpi Haminan seudulla kuin vertailuvuosi 2015. Lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli maan eteläosan vajaasta asteesta Lapin vajaaseen kahteen asteeseen. Vuosi alkoi noin kolme viikkoa kestäneillä paukkupakkasilla, jolloin Muonion kirkonkylässä mitattiin myös vuoden alin lämpötila -41,2 astetta tammikuun 7. päivänä. Tämän jälkeen säätyyppi kääntyi päälaelleen. Helmikuu oli erittäin lauha ja koko maan keskiarvolla mitattuna mittaushistorian toiseksi sateisin vuoden 1990 jälkeen. Toukokuun Suomen keskilämpötila oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin ja kesä oli Suomen kolmanneksi sateisin. Vuoden korkein lämpötila +29,1 astetta mitattiin Utsjoen Kevolla heinäkuun 23. päivänä. Lokakuu oli koko maan keskiarvolla laskettuna ennätyksellisen kuiva.  Joulukuu oli Suomessa 2-6 astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi. Helmikuun mittaushistorian sade-ennätys 131.6 mm satoi Kouvolan Anjalassa.

Merialueilla tilastoitavia myrskypäiviä oli vuoden aikana 12, joista puolet osui marras-joulukuulle. Kesäkuukausina Suomessa havaittiin noin 113 000 maasalamaa, mikä jää hieman alle 135 000 keskiarvosta. Elokuussa salamointi jäi kesäkuun tapaan noin puoleen tavanomaisesta.

Energiamarkkinat

Usean laihan vuoden jälkeen vuosi 2016 merkitsi käännettä Suomen sähkönkäytössä. Käyttö kasvoi 3,1 prosenttia, minkä voi arvioida osaltaan ilmentävän Suomen talouskehityksen piristymistä.

Sähkön kaikkien aikojen kulutushuippu, 15 177 megawattia, osui tammikuun alkuun, 7.1.2016 klo 17–18. Tällöin kotimainen sähköntuotantokapasiteetti (10 889 MW) oli lähes täydessä käytössä ja tuontia oli 4 328 MW. Myös hetkellisessä sähkön tuonnin tasossa saavutettiin kaikkien aikojen ennätys.

Talouden taantuma näkyi vielä Haminan sähköverkon alueella, jossa sähkönkulutus oli 154 GWh (2015: 155 GWh).  Haminan Energian oma sähkönmyynti laski ja oli 78 GWh vuonna 2016.

Maakaasun kulutuksen lasku Suomessa jatkui vuoden 2016 aikana, vuosikulutuksen ollessa 24 TWh (26 TWh 2015).  Markkinatilanne kaasulle oli edelleen haasteellinen; lämmin sää, alhainen sähkönhinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja kivihiilen edullisuus ovat alentaneet kaasun käyttöä CHP-laitoksissa. Lisähaasteensa toi maakaasun verotuksen kiristyminen edelleen, joka nosti veron 17,424 euroon megawattitunnilta (2015 15,44 €/MWh).  Merkittävä tekijä oli myös kaasun tukkuhinnaston muutos 1.5.2016, joka nosti kaasun hankintakuluja.

Taloudellinen taantuma, maakaasun veronkorotukset ja lämmin sää näkyivät myös Haminassa. Vastoin valtakunnallista trendiä kaasun käyttö kasvoi kuitenkin 3 % vastaten näin vuoden 2014 tasoa 308 GWh (2015 299 GWh).

Kaukolämmön myynti oli Suomessa vuonna 2016 noin 33,6 TWh, missä oli kasvua edellisvuoteen noin 12 %. Kaukolämmöstä tuotettiin noin kolmannes uusiutuvilla polttoaineilla. Kaukolämpöön liitettiin vuonna 2016 Suomessa uudisrakennuksia 1850 kpl (kaukolämmön osuus uudisrakennusten lämmitysmuotona on 50 - 75 %), missä oli kasvua vuoteen 2015 noin 11 %. Haasteellisuutta kaukolämmön kilpailukykyyn on tuonut polttoaineverotuksen nousu. Lisäksi sähkön alhainen hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on johtanut siihen, että jopa CHP-tuotanto on menettänyt merkittävästi kilpailukykyään. Uusiin CHP-laitoksiin investoiminen onkin vähentymässä merkittävästi tulevina vuosina.

Haminassa kaukolämmön myynti vuonna 2016 kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 2 % ollen noin 26,5 GWh. Kasvu johtui edellisvuotta hieman viileämmästä vuodesta.

Virolahden biokaasulaitos otettiin käyttöön vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja tilikauden aikainen tuotantomäärä oli 1,4 GWh. Biokaasun asiakasmyynti on aloitettu. Osa asiakkaista toimittaa biojätteen Virolahden laitokselle ja ostaa jalostetun biokaasun takaisin lämmitys- tai liikennekäyttöön.

Myös tuulivoimassa yllettiin ennätyksiin voimalaitosmäärän kasvaessa siitä huolimatta, että odotettuja tavoitteita ei täysin saavutettu. Odotuksia alhaisemmat tulokset johtuivat pääasiassa huonosta tuulivuodesta, joka koettiin vuonna 2016 koko Pohjolassa. Asennettua tuulivoimakapasiteettia oli vuoden 2016 lopussa 1533 MW. Yhtiön tuulivoimatuotantoon vaikuttivat yhden voimalan päälaakerivaurio, toisen voimalan generaattorivaurio sekä huonot tuuliolosuhteet tammi-, maalis- ja toukokuussa. Näiden yhteisvaikutuksena budjetista jäätiin n. 10 GWh. Vuoden 2016 tuotanto oli 36,5 GWh (28 GWh 2015).

Öljyn hinta nousi alkuvuoden 35 $/bbl tasosta vuoden loppuun mennessä tasolle 55 $/bbl, hiili 40 $/tn tasosta 65 dollariin ja päästöoikeudet laskivat 9 €/tn:sta tasolle 6 €/tn.

Sähkön markkinahinnat pysyivät vuoden 2016 alkupuoliskolla hyvän vesitilanteen ansiosta edellisen vuoden alhaisella tasolla, mutta nousivat sittemmin selvästi tasoittuakseen jälleen loppuvuodesta. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna 32,5 €/MWh, yli 9 % korkeampi kuin vuonna 2015 keskimäärin. Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta. Suomen aluehinnan 2016 keskiarvo ylitti systeemihinnan 5 €/MWh.

Liiketoiminnan kehittäminen

Yhtiön strategiana on panostaa päästöttömään energiantuotantoon ja paikallisen tuotannon lisäämiseen. Tässä tavoitteessa yhtiö panostaa ydinvoimaan, tuulivoimaan, biokaasuun ja hukkalämmön hyödyntämiseen.

Jätevirtojen hyödyntäminen energiaksi ja lopputuotteen hyödyntäminen lannoitteiksi ja maanparannukseen on onnistunut jatkumo tavoitteille. Tässä tavoitteessa biokaasulaitos on konseptina osoittautunut onnistuneeksi ja yhtiö tulee laajentamaan laitosta vuoden 2017 aikana.

Uusien tuulivoima-alueiden kehittäminen Kymenlaaksoon ei ole käytännössä enää mahdollista KHO:n v. 2016 energiamaakuntapäätöksen jälkeen. Yhtiö teki alaskirjauksen tuulivoiman kehittämismenoista vuoden 2016 tilinpäätöksessä ja osallistuu tuulivoiman rakentamiseen länsirannikolle osakkuusyhtiönsä kautta.

Vuonna 2016 yhtiö lisäsi tuotantopalettiinsa aurinkoenergian osallistumalla Suomen Voiman toteuttamaan Haminan Mäkelänkankaan aurinkovoimalaan.

Kaukolämmön asema on vahvistunut EU-strategiassa. Kaukolämpötuotannossa on mahdollisuus käyttää myös biokaasua, maalämpöä ja teollisuuden hukkalämpöä. Tiiviillä keskusta-alueella järjestelmällä voidaan hoitaa tehokkaasti myös keskitetty kaukokylmän tuottaminen. Kaukolämpöverkkoa laajennetaan vuoden 2017 aikana Tervasaaren alueelle.

Haminan Energia ja Kotkan Energia perustivat kesällä 2016 Karhu Voima Oy:n, joka palveluyhtiönä hoitaa asiakaspalvelun keskitetysti, mutta osallistuu sähkön myyntiin omilla tuotteillaan. Osakkuusyhtiön tavoitteena on nostaa asiakaspalvelu uudelle tasolle lisäämällä tarjottavia energiapalveluja sekä mahdollistamalla hyvä ja tehokas palvelu eri kanavilla. Haminan Energian koko asiakaspalvelu siirtyi Karhu Voimaan elokuun alussa ja siirto onnistui hyvin.  

Hamina LNG Oy:n valmisteleman LNG-terminaalihankkeen investointipäätös valmistunee vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla. LNG-terminaalihanke ja suunnitteilla oleva LNG-voimalaitos parantavat merkittävästi yhtiön kilpailukykyä niin kaasun kuin sähkönkin osalta. Energian hinnan kilpailukyvyllä on myös tärkeä merkitys alueen teollisuuden elinvoimaisuudelle.

Yhtiö on valmistautunut vuoden 2016 aikana NBS (Nordic Balance Settlement) mukanaan tuomiin muutoksiin ja on valmiina NBS:n käyttöön 1.5.2017. 

Suomalaisten sähkönkuluttajien tiedot keskitetään jatkossa Fingridin ylläpitämään tiedonvaihtojärjestelmään, johon tallentuu tiedot 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Datahub otetaan käyttöön todennäköisesti vuonna 2019. Järjestelmä mahdollistaa asiakastiedon välityksen sähkön myyjien ja verkkoyhtiöiden välillä. Tällä hetkellä tiedot sijaitsevat hajautetusti eri yhtiöiden järjestelmissä. Suomessa on noin 100 sähkönmyyjää ja yli 80 jakeluverkon haltijaa. Vuoden 2017 aikana yhtiön tulee valmistua käynnistämään tietokonversiohanke, jotta järjestelmät ovat yhteensopivat datahub-hankkeen kanssa. 

EU:n ja Suomen energiapolitiikan tavoitteena on päästötön energiantuotanto. Yhtiön strategia niin tuuli-, biokaasu- ja ydinvoimassa kuin jätteiden hyödyntämisessäkin on täysin tavoitteiden mukainen. Energiapolitiikkaan on myös kirjattu vahva tavoite LNG-infrastruktuurin rakentamiseen ja LNG:n käytön tukemiseen.

Merkittävät liiketapahtumat

Kemin Ajoksen tuulivoimalaitos myytiin Ajos Wind Oy:lle. Yhtiö luopui tilikauden lopulla yhdestä tuotantolaitoksestaan.

Yhtiö päätti lopettaa tuulivoima-alueiden kehityksen Haminan ja Virolahden alueella ja alaskirjata kehitysmenot.

Yhtiö tuomittiin välimiesoikeudessa korvauksiin tietojärjestelmätoimituksen irtisanomisesta.

Yhtiön Kotkan Energia Oy:n kanssa perustama Karhu Voima Oy ryhtyi hoitamaan yhtiön asiakaspalvelutoimintoja.

Tutkimus ja tuotekehitys

Yhtiön tutkimus- ja tuotekehityspanostus keskittyi LNG-tekniikkaan, biokaasutekniikkaan, maalämmön ja hukkalämmön hyödyntämiseen sekä biokaasulaitoksen jatkokehittämiseen. Lisäksi yhtiö on osallistunut Cursor Oy:n ja KyAMK:n tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Henkilöstö

Haminan Energia Oy:n palveluksessa oli vuoden lopulla yhteensä 40 henkilöä, kaikki vakituisia. Henkilökunnan keski-ikä 31.12.2016 oli 43 vuotta. Vuonna 2016 koulutuspäiviä oli yhteensä 163, ja koulutukseen osallistui kaikkiaan 45 henkilöä. Henkilöstön kehitystä kuvaavat luvut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tulevaisuuden näkymät

Markkinatilanne sähkön, maakaasun ja tietoliikenteen osalta jatkuu kireänä. Maakaasun verotuskohtelu säilyy edelleen korkeana. Yhtiö pyrkii parantamaan maakaasun kilpailukykyä biokaasun ja LNG:n avulla.

Biokaasulaitos tullaan saamaan halutulle tuotantotasolle vuoden 2017 aikana. Biokaasu vahvistaa yhtiön kilpailuasemaa niin liikenteessä kuin uusiutuvan energian käytössäkin.

Verkostojen laatu- ja palvelutaso on erittäin hyvä. Sähkömarkkinalain vaatimukset toimintavarmuuden parantamiseksi eivät aiheuta yhtiölle investointitarpeita. Tulevat NBS- ja datahub -vaatimukset tulevat aiheuttamaan maltillisia investointi- ja resurssitarpeita.

Sataman teollisuuden ja Vaalimaan alueen investoinnit ovat odottaneet käännettä parempaan. Tällä hetkellä taloudessa on havaittavissa paranemisen merkkejä, ja Vaalimaan investoinnit ovat käynnistymässä.

Yhtiön taloudelliseen kehitykseen vaikuttaa vahvasti tuleva taloudellinen kehitys alueella. Viime vuosina talous on ollut alamaissa niin energianhinnan kuin käytönkin osalta. Yhtiön tuloskehitykseen on vaikuttanut asiakasyritysten liiketoimintamahdollisuuksien heikentyminen taloustilanteen vuoksi. Poikkeuksellisia kustannuksia on aiheutunut yhtiön oikeudellisista vastuista. Yhtiö tulee panostamaan tulevina vuosina talousaseman parantamiseen ja vakavaraisuuden lisäämiseen.

Yhtiön liiketoiminta on terveellä pohjalla ja liiketoimintanäkymät hyvät. Yhtiön panostukset uusiutuvaan energiaan ja LNG-liiketoimintaan parantavat yhtiön kilpailukykyä ja markkina-asemaa.

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Haminan Energia Oy:ssä sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty pääosiltaan yhtiön toimintajärjestelmän kautta. Toimintajärjestelmä kuvaa, millä keinoin varmistetaan asiakaskeskeinen toimintatapa ja saavutetaan asetetut tavoitteet. Järjestelmä koskee kaikkia Haminan Energian toimintoja ja se sisältää tarvittavat laadunhallinnan sekä ympäristö- ja TTT-asioiden hallinnan elementit tavoitteiden toteuttamiseksi.

Haminan Energian toimintajärjestelmä vastaa standardien SFS-EN ISO 9001, SFS-EN ISO 14001 ja OHSAS 18001 vaatimuksia. Laadunhallintajärjestelmän perustaksi on tunnistettu yrityksen tärkeimmät prosessit ja määritelty niiden tärkeimmät laatukriteerit, ja sen avulla pyritään laadun jatkuvaan parantamiseen.

Ympäristöjärjestelmän perustaksi on laadittu ympäristökatselmus, jossa on tunnistettu ja arvioitu vastuualueittain ja toiminnoittain yrityksen merkittävimmät ympäristövaikutukset ja -riskit. Järjestelmällä kuvataan yrityksen ympäristöasioihin liittyvät päämäärät, tavoitteet, toimenpideohjelmat sekä ympäristöasioiden jatkuva parantaminen.

Perustaksi työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmälle (TTT) on toteutettu katselmus, jossa merkittävimmät työturvallisuusnäkökohdat on tunnistettu ja arvioitu vastuualueittain ja toiminnoittain. Yrityksen TTT-johtaminen kuvataan TTT-järjestelmällä, missä katselmuksen pohjalta on määritetty ne päämäärät, tavoitteet ja toimenpideohjelmat, joiden pyrkimyksenä on TTT-asioiden jatkuva parantaminen.

Yhtiön hallitus on käsitellyt toimintavuoden aikana merkittävät liiketoimintaa koskevat riskit ja hyväksynyt riskienhallintapolitiikat. Energia-alalla merkittävät riskit liittyvät tehtyjen investointien kannattavuuteen suhteessa markkinoihin, investointien käytettävyyteen, liiketoiminnan omaisuus- ja ympäristöriskeihin, markkina-aseman kehittymiseen sekä viranomaissääntelyn vaikeaan ennakoitavuuteen. Näillä alueilla ei ole näköpiirissä hallitsemattomia riskejä.

Sähkön tukkumarkkinoiden kehittymiseen liittyviin riskeihin on varauduttu pitkään konservatiivisella, vakaalla ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävällä riskienhallintapolitiikalla. Lämpötilan voimistuneet vaihtelut aiheuttavat volyymiriskiä ja haastavat suojauspolitiikkaa entisestään. Sähkön spot-hinnan jatkuvasti kasvava volatiliteetti sekä erityisesti aluehintaeron nykytilanne aiheuttavat haasteita. Volyymi- ja ennusteriskejä pystytään hallitsemaan tehokkaammin vuonna 2016 käyttöön otetulla ennustejärjestelmällä.

Sähkön-, kaasun ja lämmönjakeluun sekä tuotantolaitoksiin liittyy aina käytettävyysriski. Riskien minimoimiseksi yhtiö on panostanut kattavan toimintajärjestelmän kautta ennakoivaan kunnossapitoon. Prosessiin liittyy myös investointien esisuunnittelu ja oikea-aikaisuus. Merkittävät kiinteistökohteet sekä tuotantolaitokset on vakuutettu kattavilla palo-, konerikko- ja keskeytysvakuutuksilla.

Suurhäiriöriskin hallintaan yhtiön suunnittelemalla LNG-terminaalilla sekä LNG-voimalalla on merkittävä asema. Tällä hetkellä Haminassa ei ole riittävää omaa tuotantokapasiteettia. Suurhäiriöön jakeluverkossa on varauduttu yli 70 % kaapelointiasteella sekä rengasyhteyksillä.

Rahoituksen riskejä pyritään minimoimaan konservatiivisella ja vakaalla rahoituspolitiikalla. Korkoriskiä on pyritty hallitsemaan ottamalla osa lainoista kiinteäkorkoisena ja osa vaihtuvakorkoisena sekä hyödyntämällä koronvaihtosopimuksia.

Fennovoiman ydinvoimahanke on yhtiölle merkittävä taloudellinen panostus. Yhtiö seuraa tiiviisti hankkeen etenemistä.

Tämän hetken suurimmat riskit ovat kiristyneen taloustilanteen aiheuttamat riskit asiakkaiden liiketoimintamahdollisuuksissa sekä asiakkaiden mahdolliset luottotappio- ja konkurssiriskit. Yhtiössä on kiinnitetty erityistä huomiota maksuvalvontaan ja sopimusoikeudellisten riskien hallintaan.

Lähipiirisidonnaisuudet

Yhtiöllä ei ole lähipiirilainoja tai sijoituksia eikä lähipiirillä ole omistuksia yhtiössä. Yhtiöllä ei ole myöskään liiketoimintaa lähipiirin kanssa.

Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Haminan satamassa sijainnut 3 MW tuulivoimalaitos paloi korjauskelvottomaksi 6.1.2017. Yhtiön vakuutusturva kattaa taloudelliset vahingot. Uuden korvaavan voimalan rakennusmahdollisuuksia selvitetään. Turvallisuussyistä yhtiö pysäytti muut WWD-voimalat kahden kuukauden ajaksi, josta aiheutuu noin 0,5 M€ tuotannonmenetystä.

Yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Timo Toikka on jäänyt eläkkeelle 8.3.2017. Toimitusjohtajan sijaisena toimii verkostoliiketoiminnan johtaja Kalevi Mattila.

Vireillä olevat oikeustoimet tai korvauskanteet

KHO on purkanut päätöksellään 30.11.2015 Koirakarin voimalaitokselle 15.6.2011 myönnetyn rakennusluvan. Koirakarin tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen on ilmennyt menettelytapavirhe Haminan kaupungin rakennuslupa-asiassa. Mikäli voimalan toiminta jouduttaisiin keskeyttämään ja voimalat purkamaan, aiheutuisi tästä yhtiölle arviolta 5 M€ kustannus. Yhtiö on hakenut voimalalle uutta rakennuslupaa ja päätös saataneen vuoden 2017 aikana.

Vaasan HO on antanut 16.2.2017 päätöksen Koirakarin voimalalle edellytettävästä ympäristöluvasta. Hallinto-oikeus kumosi Haminan kaupungin ympäristölautakunnan päätöksen ja palautti asian ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Yhtiö solmi sovintoratkaisut kahdessa merkittävässä kanteessa, jotka oli nostettu käräjäoikeudessa. Toisessa yhtiöltä vaadittiin vahingonkorvauksena, velkomuksena ja uhkasakkona noin 1,3 M€ sekä toisessa aikaisempien tilikausien liikevaihtoon sisältyvän myynnin hyvityksenä 1,4 M€. Sovintosopimuksista ei aiheudu yhtiölle taloudellisia menetyksiä.

Talous

Yhtiön liikevaihto nousi 1,80 prosenttia. Liiketoiminta-aloittain liikevaihto toteutui seuraavasti: sähkön myynnin liikevaihto laski 6,56 prosenttia, maakaasun myynnin liikevaihto laski 11,38 prosenttia, sähkön siirron liikevaihto nousi 18,45 prosenttia, maakaasun siirron liikevaihto nousi 6,29 prosenttia muiden liiketoimintojen liikevaihdon noustessa 2,71 prosenttia. 

Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja nousi 188,77 prosenttia edeltävään tilikauteen nähden.

Tilikauden liikevaihto oli 30,77 milj. euroa. Liikevaihdosta 4,02 milj. euroa kertyi sähkön myynnistä, 5,57 milj. euroa sähkön siirrosta, 5,34 milj. euroa maakaasun myynnistä, 6,89 milj. euroa maakaasun siirrosta muun liiketoiminnan osuuden ollessa 8,95 milj. euroa. Tilikauden kokonaispoistot olivat 3,92 milj. euroa ja tilikauden voitto oli 0,20 milj. euroa.

Investoinnit

Käyttöönotetut investoinnit olivat tilikaudella 4,09 M€. Investoinnit kohdistuivat sijoituksiin (1,43 M€), aineettomiin oikeuksiin (0,91 M€), koneisiin ja kalustoon (0,89 M€), rakennuksiin ja rakennelmiin (0,62 M€) sekä muihin aineellisiin hyödykkeisiin (0,24 M€).

Rahoitus ja vastuut

Yhtiöllä oli lainoja tilikauden lopussa yhteensä 33,73 M€. Taseen loppusumma oli 53,49 M€ ja liittymismaksujen lisäys 0,05 M€.

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.04.2016. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Timo-Jussi Talsi ja Jarkko Harjumaaskola. Heidät valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Henkilöstön edustajaksi nimitettiin Jukka Rouhiainen.

Tilintarkastajana toimi kertomusvuonna tilintarkastusyhteisö Finnpartners BDO Oy, Helsinki, päävastuullisena tilintarkastajana Ulla-Maija Tuomela, KHT, JHTT, Imatra.

Haminan Energia Oy:n osakkeet omistaa Haminan kaupunki. Yhtiön osakkeiden lukumäärä on 100 ja ne kaikki tuottavat yhtäläiset oikeudet.

Hallitus

Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet):

Puheenjohtaja                  
Timo-Jussi Talsi
(Milko Niemi)

Varapuheenjohtaja
Jarkko Harjumaaskola
(Arto Ahonen)

Ritva-Leena Pousi                                    
(Päivi Suurnäkki)

Anneli Vuorio                                          
(Tuija Vuoksiala)

Jukka Rouhiainen, henkilökunnan nimeämä
(Mika Kotoluoto 5.9.2016 saakka ja Mikko Rasanen 19.10.2016 alkaen)

Hallituksen kokouksissa esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Timo Toikka ja sihteerinä johdon assistentti Tiiti Saarelainen. Hallituksen kutsumana asiantuntijana kokouksissa on toiminut varatoimitusjohtaja Pekka Raukko ja konsernin edustajana kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 1 419 038,46 euroa, joista tilikauden voitto on 196 800,98 euroa.

Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta. Tilikauden voitto 196 800,98 euroa esitetään kirjattavaksi vapaaseen omaan pääomaan voitto- ja tappiotilille.

Hallitus esittää lisäksi tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä rahoituslaskelman yhtiökokouksen vahvistettavaksi.